Kotiuduttu. Huhhuh. :)
Tänään vierailimme siis Paraisilla Par-Haun mätsäreissä, hyvin järjestetty ja siitä kiitokset :) Kelikin oli kiva, vaikka mantereen puolella tipauttelikin vettä.
Hugo käyttäytyy joukossa hyvin, ei arkaile tai pelkää tippaakaan, ja ymmärtää hyvin nopeasti senkin, että nyt ei sitten mennä tekemään tuttavuutta koirien kanssa. Ei rähise ja rähjää - tietenkään :D - vaan lähinnä tyytyy tarkkailemaan ympäristöä (ja mun namitaskua).
Kehässä sitten meni siihen asti "ihan ok:sti", kunnes tuli tuomarin kopeloinnin aika. Pöytä ei vieläkään ole pelottava, se testattiin jo ennen kehien alkua, ja nyt tuomarikin muuttui ylitsepääsemättömän pelottavaksi vasta takapään kopeloinnin aikana. Siihen asti Hugo pysyi ihan tolkuissaan, vaikka arka olikin. Mutta sen jälkeen yritettiin kiivetä taas vauhdilla mun olkapäille... Kiva. "Ai sulla onki papukaija??"
No, meni tämä paremmin kuin viimeksi, silloin Hugo pyrki olkapäälle jo heti kättelyssä. Ehkä ens kerralla sais sitte käytyä jo koko koiran läpi ilman suoranaista paniikkia, ja joskus sitten (miel. ennen sitä heinäkuun virallista, kiitos) Hugon mielenterveys kestäis ottaa ihan iisisti koko jutun läpi.
Oman vuoron jälkeen odotettiin kuitenkin sitten sinisten kehään, neljä parasta jatkoi punaisten seuraan ja me loput poistuttiin pelipaikalta bumperstickerin, 2x lahjakortin & "namipussin" kanssa :)
Eniveis, plussat ja miinukset:
+ kehässä ravi on jo enemmän ravia eikä laukka-hyppy-seis-hyppy -tyyppistä juhlaliikerepertuaarin esittelyä
+ seisominen sujuu hetkittäin, pitää reenata lisää sitä oikeaa asentoa
+ Hugo kesti todella, todella hyvin siihen em. tuomarin kopelointiin asti, antoi mm. tuntemattoman pikkutytön syöttää namia kädestä(!!)
- kehästä poistumisen jälkeen Hugon hermo loppui, ja oli sittenkin ehkä virhe jäädä odottamaan sinisten kehää, eikä poistua heti
- namit oli yhä liian suuria eikä tarpeeksi hyviä, vaikka paljon parempia ja sopivamman kokoisia kuin viimeksi (harkitsen maksapasteijaa...?)
- mä olen yhä liian laiska harjoittelemaan näyttelyjuttuja kotona. Hyi minua.
Loppufiilarit:
Kyllä se siitä... Lauantaina uusi yritys Kaivopuistossa :)
ps.
Hovikuskina toimineen "isoäidin" mielestä tuomarointi oli ala-arvoista ja ammattitaidotonta, koska Hugo ei voittanut :)
torstai 27. toukokuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Elviskin pelkäsi pöydällä oleskelua. Ekassa näyttelyssään (pentunäyttely) se yritti samantien kammeta itsensä pois pöydältä ja lähes onnistuikin siinä. Tuomari ei arvostanut tätä pelokkuutta ihan kamalasti :D Mutta siis hyvin se saatiin opetettua ja myöhemmin osasi jo seistä ihan nätisti pöydillä. Käytiin paljon mätsäreissä, nostin Elviksen aina ja joka paikassa jonkun tason päälle seisomaan nätisti ja toisinaan pyysin myös ihmisiä koskemaan sitä. Kyl se siitä treenillä Hugokin oppii! :) Niin joo! Elkun näyttelyuran aikana (joka oli perin lyhyt) sitä ei rokotettu ensimmäisten penturokotusten jälkeen ollenkaan pöydällä, vaan lattialla. Tämä siksi, ettei se yhdistäisi pöytään yhtään mitään kamalaa vahingossakaan.
VastaaPoistaSä taisit puhuakin tosta joskus, siis tosta lattiallarokottamisesta, ja luulen että Hugo rokotetaan ja jatkossa maan tasalla.. Nyt sillä raukalla on vatta ihan rhipulilla, tais olla vähän liian jännää eilen, ja tais saada syödä vähän liikaa hyvyyksiä... Ehkä se tästä.
VastaaPoista