H U G O

Tokokurssi loppui eilen. Joo'o. :(

Täytyy kyllä sanoa, että oli aktiviteettia ihan koko rahan edestä, opimme paljon, ja saimme paljon uusia kaikkia juttuja pureskeltavaksi (tällä tarkoitan lähinnä ajatuksia, konkreettista pureskeltavaa tuli koirille läksiäislahjan muodossa).

Viimeisellä kerralla reenattiin ruutua (kyllähän se sinne juoksee kun siellä on karkkia ja kyllähän se sinne jää makaamaan koska maahanmeno on sen bravuuri), luoksetuloa häiriön alla (eli paikallaanmakuuta, kun Hugo oli "vähän" mamman perään), seuraamista eri tempoissa (eli nauratettiin kanssaopiskelijoita ja ohjaajaa Hugon lentävillä lähdöillä) ja sivuttain kulkemista (eli pupuhyppyjä). Vire oli hyvä, leikkipalkka toimi ja karkkipalkkakaan ei loppunut kesken :) Hallille mentäessä Hugo oli kyllä todella levoton, bussimatkat se tärisi ja läähätti vaikka kaupungissa vaihtoa odotellessa ottikin todella relasti. Hallilla oli sitten jo ihan normaali oma itsensä, hyväntuulinen pölöpölvästi :)

Reenien jälkeen jatkettiin vielä Adan & Ronjan kanssa meidän vanhemmille, siellä oli pöytä katettuna niin ihmis- kuin koiralapsillekin... :D
Antero-raukka ei yhtään arvosta Ronjan innokkuutta, ja Ronja ei oikein osaa lukea meidän hajutonta, mautonta ja näkymättömäksi tekeytyvää a-seksuaali-Anteroa, joten kun Ronja tuli sisälle meni Antero ulos, ja kun Ronja tuli ulos meni Antero sisälle.
Ei kumpikaan varsinaisesti pahana ollut, mutta Antero-raukka ahdistuu (mitäs muutakaan ongelmia meidän koirilla olis kuin ahdistumista...) Ronjan hyväntahtoisestakin lähestymisestä, ja Ronja ei osaa lukea Anteroa, joten tilanteessa on jonkin verran kitkaa.
Ja sitten siellä on vielä Hugo mukana härkkimässä ja jäämässä jalkoihin... Aikamoinen koirasoppa.

Hugon ja Ronjan "leikkiminen" on luku jo itsessään. Ronja on vähän liian kovakourainen Hugon makuun, ja ilmeisesti jossain määrin ihan tykkää Hugon huudattamisesta. Hugo käy päälle kuin yleinen syyttäjä kamalan ärinän kera, kuitenkin ihan häntä pystyssä ja omaa tilaa puolustaen, ei siis pelokkaana pyydellen anteeksi olemassaoloaan. Sitten kun alkuärinät on äristy, leikkivät lapset välillä ihan nätistikin keskenään.
Ronja tosin innostui taklailemaan Hugoa pienen söpön pyllynsä kanssa sohvaa vasten, Hugo ei arvostanut. Ei sitten yhtään.
Jos eivät leiki, tulevat kuitenkin hyvin toimeen keskenään, vaikka harvemminpa tutut urokset ja nartut keskenään tappelee.

--

Mutta mutta.. Tokoilut on nyt tältä erää tokoiltu, josko seuraavaksi agilityä?