Ronja emäntineen on näköjään vakiintunut meidän metsäilyseuraksi. Käytiin vähän "seuraavalla saarella" katselemassa paikkoja, ja ihan mukavia paikkoja löydettiinkin.
Käytiin rannalla - tietysti kun saaressa ollaan - ja vesipeto pääsi uimaan. Hugokin kävi vähän kastautumassa mutta totesi, että antaa olla, levänsyöminen on mukavampaa touhua...
Ronja kuitenkin ui, haki keppiä, haukkui, juoksenteli vähän ja ui taas. Tultiin siihen päätelmään, että Ronja on takuuvarmasti hiljaa vain silloin, kun se ui keppi suussa :)
Sussiunakkoon!
"Lapset" (ei voi sanoa tytöt eikä pojat ja koiratkin kuulostaa hassulta) pääsi niittyaukealle spurttailemaan, tehtiin vähän kotitokoa melko hyvällä menestyksellä. Nakki on taikasana.
Hugo tulee luo :)
Tassut sikkaralla...
Ja korvat pystyssä :)
Hugo handlaa paikka- ja tänne-käskyt melko hyvin, ei olla erityisen paineen alla treenailtu koska en (vielä) koe sitä välttämättömäksi. Sivulletuloakin opetellaan vanhanaikaisesti takaa kiertäen.
On se Ronja vaan kaunis...! Tiekkö jos Kitakin (lpku Pihlajamäen Duulivoima) jää kakkoseksi ennen pitkää.
Hugohan on yhäti ykkönen, mutta painii toisaalta myös ihan eri sarjassa. Siinä missä Hugo on söpö ja hyväntuulisennäköinen höpsänduudeli, Ronja ja Kita ovat alkukantaisia, susimaisia ja kunnioitusta herättäviä.
Ronja on saanut hyvin lihaa luiden päälle, rauhoittunutkin, vaikka kyllä kuulo on välillä silti koetuksella kun neiti pystykorva-metsästyskoira availee äänijänteitään. Ohituskurssille osallistuminen on kuitenkin kuulemma osoittautunut vaivan arvoiseksi, sillä vieraiden koirien ohitus onnistuu jo huomattavasti hiljaisemmin :D
Ronja pysyy vapaana hyvin maisemissa, on kateissa max minuutteja kerrallaan ja tulee takaisin sen näköisenä, että häh, en mä nyt vaan päässyt nopeammin ku kutsuit, älä stressaa!
Sunnuntaina olis tarkoitus lähteä ihan Isoon Metsään, Kuhankuonolle harjoittelemaan vaeltamista. Mulla oli tänään oikeen vaelluskengät jalassakin, ja hyvin ne tämän ~3h / 10km eksymisen pelitti ilman hiertymiä.
Hugo jaksaa mettässä myös hyvin, ei samalla lailla (varmasti matalasta maavarastaan johtuen) painele omia polkujaan kuin Ronja, muttei osoita mitään väsymisen merkkejä. Kotona kyllä uni maistuu, ja ihan ansaitusti.
ps.
Bloggerissa on näköjään mahdollista valita kuvien kooksi nyt myös "alkuperäinen", eli meidän tapauksessa 533x800. Kertokaapa, jos aiheuttaa ongelmia, niin palaan takaisin tuohon "erittäin suureen".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti