Hugo goes frenchy

Elonäyttely tuli ja meni, oli vähän läpihuutojutun fiilis edelliseen kertaan verrattuna (ei jännittänyt niin paljoa, matkustus oli helpompaa ja jotenkin olo oli vähän "selkeämpi" viime kertaan verrattuna) mutta hyvä, että tuli mentyä :)

Phalèneille ja papilloneille oli tullut tuomarimuutos, joten ah niin eksoottinen hollantilainen miestuomari vaihtuikin suomalaiseen naistuomariin.
Pirjo Aaltonen tuomaroi ilmeisen jämptisti, sillä phalèneista vain yksi sai ERIn (ja se siis ei ollut meiän koera) ja papillonit jäivät käsittääkseni kokonaan ilman.
Hugo oli luokkansa ainut, ja palkittiin laatuarvostelussa arvosalla Erittäin Hyvä (ellei täydellinen, erittäin hyvä, täydellinen; sanomme me :)). Arvostelu oli yksityiskohtaisempi kuin viimeksi, mutta periaatteessa hyvin samantyyppinen - kaikki "viat" johtuivat arkuudesta, mutta ne, joita ei enää voi parantaa (esim. kulmaukset, korvien asento jne) olivat yhäti hyvällä mallilla.

Hugo oli tällä erää ehkä jotenkin väsyneempi kuin Forssassa, syynsä oli taas ehkä muualla nukutussa edellisessä yössä. Pitäisi selkeästi pyrkiä tulemaan paikalle ihan viime tipassa (nytkin oltiin reilusti yli 2h ennen kehän alkua paikalla) ja pitämään puppe hyväntuulisena, jotta se jaksaisi vääntää vähän show-meininkiäkin. Liikkeistä tuli kuitenkin mainintana "liikkuu halutessaan varsin hyvin" eli nyt pitäis sitten vaan saada se liikkumaan kehässä samalla tavalla kuin kotona.

Ja mitä siihen pöydällä oloon tulee - siihen sen vaan lätkäsin ja siinä se sitten vaan oli. That's it. Heh.

ps. pahoittelut kuvattomasta postaukseksta, lohdutuksena uusi hieno otsikkokuvakebannerihässäkkä.

KR Forssa 4.7.2010

Lähdettiin aamulla siskon kanssa (pienen kyydinjärjestysepisodin jälkee) bussilla kohti Forssaa, matka meni hyvin ja oltiin ihan ajoissa paikalla. Kehän löytämiseen meni hetki jos toinenkin (eikä kävelty kuin 2x suoraan ohitse!), mutta löytyihän se sitten, ja sitten löytyi jo tuttujakin :) Sekä kasvattaja itse, että hänen toisen kasvattinsa omistaja olivat paikalla, ja taustatukea todella tarvittiinkin... :D Aamulla ennen lähtöä mulla tosiaan tärisi kädet niin paljon, ettei aamiaismysli meinannut pysyä lusikassa :)

 Hugo teki tuttavuutta Unna-siskon kanssa. Unna tosin ei arvostanut :)

Hetken ehti sitten ihmetellä ja rauhoittuakin ennen omaa vuoroa, ja kun se sitten tuli, niin putkinäkö päälle ja kehään. Mulla ei ollut mitään käryä siitä, mitä ulkopuolella tapahtui.

Tuomari Juha Kares oli ihan lois-ta-va, laukaisi tunnelman heti alkuun kun kehään mentäessä vahingossa talloin Hugon korvakarvojen päälle.. oh my. Tuomari vaan totesi jotain siitä, ettei koiraa haittaa, vaikka emäntä seisoo korvan päällä, hienosti kulkee silti häntä pystyssä :)

 Vähäsen on vielä harjoiteltavaa meillä... ;)

Sain paljon, paljon, paljon hyviä neuvoja esittämiseen, ja täytyy kyllä sanoa, että ne mätsärikäynnit on tähän verrattuna ihan täysin yhtä tyhjän kanssa. Taitaa jäädä meidän osalta se harrastus. Kyllä asiansa osaava tuomari on ihan eri asia kuin jonkun "siskonkumminkaima joka on joskus kasvattanut kaksi pentuetta"; Kares oli niin varmaotteinen ja ehdoton mutta kuitenkin lempeä, ettei Hugolle jääny muuta vaihtoehtoa kuin SEISTÄ PAIKALLAAN PÖYDÄLLÄ TUOMARIN TUTKITTAVANA!!! En olis ikän uskonu :) Ihme taikuri mies.

Siinä sitten kun tuli loppulausuman aika, en meinannu uskoa korviani, enkä edes olis ymmärtänyt käydä hakemassa palkintoja, jollei olis erikseen kehotettu :) Kaksi pokaalia ja kaksi ruusuketta. Ziisus.

 Tempramentia Indigo

JUN-ERI PU1 VSP SERT

(tai jotain sinne päin)

ROPin vei sitten kuitenkin narttu (jonka nimi pakeni päästä saman tien kun sen kuulin... help!), ihan ansaitusti, oli paitsi koovin kaunis, myös hyvin paljon parempi esiintymään. Ja olisin kyllä ehkä seonnut siihen paikkaan jos Hugo olisi ollut ROP. Mut ois saanut viedä pakkopaidassa sieltä pois.

Mut olihan se silti aika maireeta :) 

Ylpeä olen!

...mutten kuitenkaan ylpisty. Phaleneja oli yht. vain neljä kappaletta, joten mahdollisuudet pärjätä oli teoriassakin korkeammat. Lisäksi tuomari ei sakottanut Hugon "ujoudesta" muuten kuin maininnalla arvostelussa, eikä sitäkään nyt voi sakottamiseksi sanoa - "ujohan" se on.

Toisaalta sitten taas, Hugo kuitenkin sai laatuarvosanaksi erinomaisen, ja vielä sen sertinkin, joita siis ei todellakaan olisi ollut pakko antaa. Kares ei kaiken lisäksi ole ilmeisestikään niitä tuomareita jotka palkitsevat "tavan vuoksi", sillä hän tuomaroi myös bostoninterrierit, ja jätti kuulemani mukaan koko rodun ilman yhtään ERIä tai EHta. Tiedäpä sitä sitten kyllä syytä tähänkään...

Kaiken kaikkiaan päivä oli hyvin onnistunut, ja meni muutenkin kaikin puolin hyvin (jollei oteta lukuun sitä seikkaa, että tosiaan astuin Hugon korvalehden päälle aika strategisessa kohdassa).

Iso kiitos kasvattaja-Tiialle, Lotelle ja tietysti Jennille :)

Kotona pitää vetää lonkkaa rankan päivän jälkeen.

Osa kuvista (c) Lotte Sinivaara, osa allekirjoittanut.

Ja kuinkas sitten kävikään... :)

"Mittasuhteiltaan ja kooltaan erinomainen, tänään hieman ujo, jossa paljon laatua, mutta omistajan pitäisi saada koiraan kehässä hieman ryhtiä. Hyvä pää ja purenta, erinomaiset korvat. Hyvä luusto ja rintakehä. Sopusuhtaisesti kulmautunut takaosa. Hyvä turkki ja väri."

JUN ERI, PU1 VSP ja sertikin vielä kaupan päälle!

Arvostelu on kerrassaan lois-ta-va, koska siinä on sanomista vain niistä asioista, joita on mahdollista parantaa :)

Kiitokset ihan älyttömästi "taustajoukoille" ja tukijoille, hyvät neuvot oli tarpeen!

Kuvia ja parempi postaus tulossa joskus, nyt meen kiillottelee pokaaleja :D

Oikeasti päiväunille.. :)

Thumbs up!

Se olis sitten reilun tunnin päästä nokka kohti Forssaa, pistäkää peukut pystyyn, sormet ja varpaat ristiin jne!

Tuulissuon mätsäreistä

Tää tulee vähäsen myöhässä tää bloggaus, mutta sain kuvat vasta tänään niin... ;)
5.6. oltiin tosiaan Tuulissuolla mätsäreissä, meni sitten ihan komeesti penkin alle.

Sininen nauha nyt ei ollut mikään yllätys, mutta Hugo olikin aika paljon arempi taas kuin viimeksi. Tuomari ei päässyt kunnolla edes pöydän viereen, kun puppe päätti jo paeta olkapäille.


Osasyy oli varmasti
a. keli (inhottavan kova tuuli)
b. puppen rankka viikonloppu (oltiin edellinen yö yökylässä kaverin luona, ja sitä ennen illalla mökkeilemässä vieraassa paikassa, tais olla paukut vähän loppu jo (tsekkaa edellisen postauksen kuvat :))).


Hugo ei kuitenkaan taaskaan pelännyt vieraita koiria, eikä tuulessa lepattavat kehänauhatkaan aiheuttaneet minkäänkäänlaisia säväreitä. Ihania nää koirat verrattuna hevosiin... :)

 ---

Saatiin sitten kuitenkin ihan kuvallista todistusaineistoa kehäkäyttäytymisestä, kiitokset Adalle :)

Häiköö >.<

"ihan ku mä koko aika jaksaisin olla nätisti, häh"

Nouseehan se tassukin :)

Villikorva Vauhkokieli :)

Onneks mulla on iso maha, saa puppen tuettua hyvin sitä vasten...

Muut tuomarit on itse katsoneet hampaat, tämä pyysi näyttämään. Hyvin näyttää näkyvän.

Näissä kuvissa ei näköjään näy se, miten Hugon inspiraatio putos miinukselle pöydältä alastulon jälkeen.

Askellajikin joku muu kuin pyydetty...

Kympin kontakti :D

Vähän surkuttaa.

Kaikki kuvat (c) Ada Vakkuri

Näyttelypohdintoja

Tänään, 1. kesäkuuta(!!!), on viimeinen ilmoittautumispäivä Forssan näyttelyyn.

Mennäkö vai eikö mennä, siinäpä vasta pulma?

Hugolta jäi nyt lauantaille suunniteltu mätsärikeikka pois vatsataudin vuoksi, ja tämän viikon lauantainenkin näyttää hippasen epävarmalta (valitettavasti jos niin on ollakseen, niin purjehdusharrastus menee tällä kertaa koiranäyttelyharrastuksen edelle).

Meidän olis ehdottoman tärkeää saada lisää varmuutta pöydällä oleskeluun ja tuomarin tutkittavana olemiseen, ja sehän onnistuu siis parhaiten harjoittelemalla.

Riittääkö enää kuukausi?

Toisaalta, juurhan totesin, että pakko on paras muusa, eli ehkä TODELLA paneudun Hugon sosialistamiseen vasta kun on pakkopakkopakko. Nythän se on ollut lähinnä asteella "olishan se ihan kiva, jos...", mutta konkreettisia toimenpiteitä on tullut lähinnä jos on ollut tullakseen. Viralliset ois sellanen aika pakko, heh.. (Tässäki on taas siis vaan omistajassa ongelma, eikä koirassa... :))

Mitä mittää.

Voishan sinne Forssaan ilmoittautua eniveis, ja joko jänistää (heihei, sinne meni sekin 30€), tai käydä hakemassa EVA. Tai ehkä menis ihan hyvinkin, sais oikein virallisen arvion ja kaikki. Velipoika Ringokin oli käynyt hakemassa varasertin ja PU2n männäviikolla, ihan ekalla yrittämällä, !!!! :):)

aamukasteella pesty niipunnaapunpuupu

No, ehkäpä ilmoittaudun, taidan tulla siihen päätökseen. Lomakekin on jo auki. :)

Mätsärijuttua

Kotiuduttu. Huhhuh. :)

Tänään vierailimme siis Paraisilla Par-Haun mätsäreissä, hyvin järjestetty ja siitä kiitokset :) Kelikin oli kiva, vaikka mantereen puolella tipauttelikin vettä.

Hugo käyttäytyy joukossa hyvin, ei arkaile tai pelkää tippaakaan, ja ymmärtää hyvin nopeasti senkin, että nyt ei sitten mennä tekemään tuttavuutta koirien kanssa. Ei rähise ja rähjää - tietenkään :D - vaan lähinnä tyytyy tarkkailemaan ympäristöä (ja mun namitaskua).

Kehässä sitten meni siihen asti "ihan ok:sti", kunnes tuli tuomarin kopeloinnin aika. Pöytä ei vieläkään ole pelottava, se testattiin jo ennen kehien alkua, ja nyt tuomarikin muuttui ylitsepääsemättömän pelottavaksi vasta takapään kopeloinnin aikana. Siihen asti Hugo pysyi ihan tolkuissaan, vaikka arka olikin. Mutta sen jälkeen yritettiin kiivetä taas vauhdilla mun olkapäille... Kiva. "Ai sulla onki papukaija??"

No, meni tämä paremmin kuin viimeksi, silloin Hugo pyrki olkapäälle jo heti kättelyssä. Ehkä ens kerralla sais sitte käytyä jo koko koiran läpi ilman suoranaista paniikkia, ja joskus sitten (miel. ennen sitä heinäkuun virallista, kiitos) Hugon mielenterveys kestäis ottaa ihan iisisti  koko jutun läpi.

Oman vuoron jälkeen odotettiin kuitenkin sitten sinisten kehään, neljä parasta jatkoi punaisten seuraan ja me loput poistuttiin pelipaikalta bumperstickerin, 2x lahjakortin & "namipussin" kanssa :)

Eniveis, plussat ja miinukset:

+ kehässä ravi on jo enemmän ravia eikä laukka-hyppy-seis-hyppy -tyyppistä juhlaliikerepertuaarin esittelyä
+ seisominen sujuu hetkittäin, pitää reenata lisää sitä oikeaa asentoa
+ Hugo kesti todella, todella hyvin siihen em. tuomarin kopelointiin asti, antoi mm. tuntemattoman pikkutytön syöttää namia kädestä(!!)

- kehästä poistumisen jälkeen Hugon hermo loppui, ja oli sittenkin ehkä virhe jäädä odottamaan sinisten kehää, eikä poistua heti
- namit oli yhä liian suuria eikä tarpeeksi hyviä, vaikka paljon parempia ja sopivamman kokoisia kuin viimeksi (harkitsen maksapasteijaa...?)
- mä olen yhä liian laiska harjoittelemaan näyttelyjuttuja kotona. Hyi minua.


Loppufiilarit:
Kyllä se siitä... Lauantaina uusi yritys Kaivopuistossa :)

ps.
Hovikuskina toimineen "isoäidin" mielestä tuomarointi oli ala-arvoista ja ammattitaidotonta, koska Hugo ei voittanut :)

Sadetta ja ukkosta

Puppe-pieni loukkaantui, koska vein sen ulos, vaikka satoi. "Why, oh why" olisi sanonut hän jos puhuisi englantia. Kesäsade <3

Näillä näkymin sekä Paraisten että Borzoi-klubin mätsäreihin ollaan menossa, uskon kyllä vasta kun ollaan paikanpäällä :)

Höh...

Taas työt haittaa harrastuksia. Tiistaina olisi ollut mätsäri, jouduin jättämään väliin koska olin töissä. Tänään olisi ollut mätsäri, jouduin jättämään väliin koska olen töissä.

19.5. Paimiossa mätsärit, olen töissä.
23.5. Turussa mätsärit, olen töissä.
Olen aina töissä. :(

27.5. olis Paraisilla mätsärit, en varmastikaan saa tätä vapaaksi, vaikka vuoroa ei ole mulle vielä merkattukaan. (Paraisille olis kyllä kiva mennä, vois yhdistää sukuloinnin samaan reissuun :))
29.5. olisin vapaalla, silloin on Borzoi-klubin mätsärit, joista ei ole vielä(kään) lisäinfoa, eli varmasti peruuntuvat.

5.6. Tuulissuolla, yritetään.
10.6. Skanssissa, yritetään. Pitäis vaan joku saada tekemään ilta mun puolesta, muuten teen tuplavuoron tolloin enkä siis pääse tänne.
13.6. Tuulissuolla, yritetään. Tällöin mun ei pitäis edes olla töissä. 12. päivä olis Aurassa ryhmis, mutta silloin olen - yllätys yllätys - töissä.

Virallisten näytskien päivät olen kyllä jo ilmoittanut etten OLE TULOSSA töihin; 3.-4.7. Forssa & 14.-15.8. Turku. Hullu olisin jos noina päivinä suostuisin töihin... :/

Tittiditiiiii

Olenpas ollut laiska kirjoittelemaan tänne! Meillä on meinaan tapahtunut kaaikellaaista:

1. Hugo sai elämänsä ensimmäisen saaliin - Hiiren. Isäntä kyllä ehti väliin ennen kuin Hugo keksi mitä sille hiirelle sitten pitäis tehdä, joten hiiri sai jatkaa matkaansa.
Hugolla on muutenkin Suuren Metsästäjäkoiran elkeet, "tappaa talossa ja puutarhassa" kaiken minkä kiinni saa, muurahaisista lähtien. Lintujenkin perään lähtee ärhäkästi, muttei vielä ole (onneksi??) saanut yhtään kiinni. Eikä lähde räksyttäen ajamaan takaa, vaan ihan selkeästi ja terävästi suoraan kiinni. No, eipä tarvi ostaa hiirikissaa :)

2. Kävimme nyt sunnuntaina harjoittelemassa näyttelykäyttäytymistä mätsäreissä heikohkoin tuloksin. Sinisen kanssa poistuimme kehästä, emmekä jääneet enää odottamaan sinisten kehää, koska Hugolla alkoi selkeästi hermo loppua, ja odottelua olis ollut edessä varmaan useampi tunti...

Hugo esiintyi kehässä muuten hyvin, mutta tuomarin kopeloitavaksi joutuminen olikin sitten jotain ihan äärettömän kamalaa :( Hugo katsottiin pöydällä, missä siinä sinäänsä ei ollut mitään ihmeellistä, mutta vieras ihminen iholla oli pelottavaa.
Hugo ei ole mitenkään aggressiivinen pelätessään, menee lähinnä ihan jäihin ja turvautuu minuun tunkemalla syliin ja päätä kainaloon. Antoi katsoa hampaat ja muutenkin kopeloida ja tokenikin sitten tilanteesta nopeasti, mutta tuomarin mukaan syynä siniseen oli se, että Hugo oli pariaan selkeästi arempi. Ei sitten jääty enää enempää sinne jännittelemään, vaan nostettiin kytkintä.
 

Hugo ei muuten ole lainkaan arka, menee reippaana treffaamaan isotkin koirat eikä aristele nopeita liikkeitä, kovia ääniä, autossa matkustamista tai muutakaan. Vieraat ihmiset ovat vaan alkuun suuuri kauhistuksen aihe, mutta alle vartissa Hugo on jo kaikkien kaveri. Kehässä vaan on vähän paha sanoa tuomarille, että "rapsuttele sitä siinä hetki niin kyllä se sitten kohta...".

Meillä taitaa siis olla edessä vieraitten ihmisten kopelointiin totuttelua muuallakin kuin kotona, pitänee alkaa järjestämään jotain äksöniä jotta Hugo voi sitten joskus olla ihan oikeissakin näyttelyissä hyvillä mielin tutkittavana.

Noh, johan se muuten olis ollutkin täysin ongelmaton koira :)

:(

Kyllä nyt on närhen munat niin, että me ei huomenna mennä näyttelyihin. Olen yhä kipeänä, enkä näin astmaatikkona viitsi riskeerata keuhkotaudista paranemista yhden koiranäyttelyn takia - varsinkin, kun aikaisemmin koiranäyttelyt on aiheuttaneet astmaoireita.

Ensi kerralla sitten... :(

Flunssajuttuja ja jännitystä

Haarlaan sataa tänään näköjään ensilumi! Tai jotain pientä, valkoista näytti taivaalta tulevan, kun käytiin äsken Juupelin (= Hugo) kanssa lenkkeilemässä.
Allekirjoittanut sairastaa virusflunssaa käänteisessä järjestyksessä; alkoi tuttuakin tutummilla keuhkokuumeoireilla maanantaina, ja nyt torstaina on jäljellä silkkaa räkää ja mukavasti lohkeava yskä. Koirakoulu jäänee tänään siis väliin, jollei isäntä saa jostain yhtäkkistä mielihalua lähteä sinne palelemaan.
Hugoa itseään ei näytä huono (= kylmää & tuulista) ilma häiritsevän, päin vastoin - ihan kuin se saisi vaan entistä enemmän virtaa tällaisilla keleillä. Ehkä tuuli on vaan hyvä kirittäjä ;) Ei ole meinaan 8m fleksi yhtään liian pitkä, kun Hugge päättää vähän päästää virtoja.

Eniveis. Mitä tuohon jännittämiseen tulee, niin olemme tosiaan menossa sunnuntaina Turun Kääpiökoirayhdistyksen epäviralliseen pentunäyttelyyn. Paikkana on niinkin matala maja kuin Turun Messukeskus... ;D Siis se sama mesta missä järjestetään Turku Top Dog Show't ja Winter Dog Show't ja muut missä on paljon isoja hienoja ja taitavia koiria esittäjineen. No, eiköhän se siitä. Pakko sinne nyt on mennä kuitenkin, kun olen jo niin paljon sitä kaikkialla puhunut :D