Jokaisella koiralla on omia tapojaan; Antero-paappa esimerkiksi haluaa aina mennä syömään herkkunsa ulos (sisällä ei voi syödä) ja Benja taasen ei suostunut syliin kuin "yksin päin", eli sen vasen kylki kantajan rintaa vasten. Hugollakin on jo muutamia omia maneerejaan, osa sillä lailla semisti pahoja mutta suhteellisen harmittomia tapoja.
Yksi harmiton mutta ärsyttävä tapa ilmenee lenkkeillessä, kävelemme yleensä aina kävelytien oikeaa reunaa, mutta Hugo kurvaa aina vasemmalta puoleltani ohi jos jää jälkeen. Joudun siis siirtämään fleksin toiseen käteen tai pyörähtämään itse ympäri. En tiedä oppiko se tämän koirakoulun sivulle-harjoituksissa (itse olen "vanhan koulun" ihmisiä, ja tykkään opettaa sivulletulon takakierron kautta), en oikein muutakaan keksi.
Hugon mielestä ehkä parhain hetki viikossa on se, kun tulemme isännän kanssa saunasta, ja Hugo pääsee yleensä sitten aina sänkyyn leikkimään.. :D Se on isännän ja Hugon yhteinen hetki, mä olen yleensä silloin vielä pesuhuoneen puolella hoitamassa viikoittaisia kauneusrutiineja (kröhöm...).
Meidän sänky on niin korkea että Hugo ei pääse sinne itse, pyytää kyllä kovin tarmokkaasti apua aina. Sängyssä sitten melskataan ja leikitään luolakoiraa; lempparia on kun Hugge menee peiton alle ja sitten tehdään kädellä saaliseläinliikkeitä joita pieni luolis metsästää. Meillä on tästä videonpätkäkin, täytyiskin ladata tänne.
Hugo tykkää myös hyppiä, niin sängyssä kuin muuallakin. Itsepähän tilasin pomppivan koiran :)
Vieraiden mielestä varmasti epämiellyttävin tapa, mitä Hugolla on, on sen innostus yrittää puhdistaa aivo-ontelo räästä nenän kautta. Ällöä se on meidänkin mielestämme!! Jostain se sen on keksinyt, ja pieni kieli mahtuu nenään yllättävän hyvin, ja tuntuu melkoisen inhottavalta kun pääsee lipaisemaan jotain limakalvoa takaraivon puolella. Yök. Hugo saa siis pussailla ihan niin paljon kuin sielu sietää, mutta toi nenäjuttu... yhh.
Ollessaan tyytyväinen, yleensä ruuan jälkeen, Hugo haluaa syödä mun hihaa. Vain mun hihaa, ja vain oikeaa hihaa. Muiden hihat ei kelpaa, eikä vasen hiha ole yhtään niin kiva kuin oikea hiha, oli mulla mikä paita tahansa päällä. Tästä tavasta olen yrittänyt opettaa eroon, mutta kun se on niin luttana kun se mussuttaa hihaa hampaissaan ja välillä nukahtaakin sohvalle mun viereen hiha suussa. Söpöä. Voi Huppea kun tulee kesä eikä pidetä pitkähihaisia... :)
Toinen vähän epäilyttävä juttu on sormien syöminen. Hugge tuppaa vieläkin näykkimään käsiä leikkiessään, varsinkin jos käy kovasti kierroksilla. Lopettaa kuitenkin heti kun sanoo että älä pure, tosin muistaa sen vain viitisen sekunttia... Eikä tässä vielä kaikki!
Hugo myös "imeskelee" sormia, esim. sylissä ollessaan jos sattuu haukotuttamaan niin leuat yleensä laskeutuu käden ympärille, lemppareina joko tohon pehmeään peukalonjuureen tai sitten ranteen ympärille. Hugo ei pure, vaan vain tavallaan lepuuttaa leukojaan siinä, ja nussuttaa samalla kielen kanssa. Ilmeisesti joku imemisrefleksijuttu. Tästä tavasta ei ole niin väliä päästä eroon, mutta olenpahan vaan pohtinut pitäiskö nuo suulla käsille tehtävät jutut kieltää kokonaan, että leikkinäykkiminenkin vähenisi. Tuskin jaksan vielä vaivautua ja luotan tähän perinteiseen tapaan, että annan asioiden mennä omalla painollaan.
Muutenhan Hugo on siis ihan normaali koira koiramaisine juttuineen. Seisoo kahdella jalalla nähdäkseen kunnolla, hengailee mielellään sohvan selkänojalla tai ihmisten harteilla... :)
