Joulun jälkipuinti

Hehheh vähäsen tältä varmaan tuntuu silloin kun ensimmäinen oma lapsi viettää ensimmäistä jouluaan... :)

Pyhät meni sukuloidessa; aatto oltiin allekirjoittaneen vanhemmilla ja joulupäivänä siirryttiin avokin vanhempien luo. Jouluaattona Hugon seurana oli siis Antero-vanhus (joka taitaa olla jo täysin kuuro... :( ) ja joulupäivänä sitten Mimmi ja Rontti :) Mimmillä oli naistenpäivät, ja kyllä toi Hugo-pölvänä näyttää ainakin vähän jotain ymmärtävän sellaisen ajankohda päälle - ainakin innokkuudesta päätellen. Mimmi-raukka ei saanut hetken rauhaa! Ihmisväki söi hyvin, paljon ja hyvin paljon, Hugo taasen ei oikein malttanut syödä. Paitsi kinkkua suoraan juhlapöydästä jota mumma syötti "salaa" kielloista huolimatta... :)

Tässä siis Hugo joululahjoineen: hieno nimikoitu pyyhe kasvattajalta, hc-pupu & bulldoggi-pehmo "Anterolta perheineen", vetonarupallo & pihvitikut "Mimmiltä ja Rontilta perheineen", ja Hauhau Champion Kanaherkut (100% kuivattua kanaa!) "julkkis-Niksulta & Minniltä perheineen" eli kampaajaltani eli vanhempieni naapurilta.

Allekirjoittanut isänsä kanssa pääsi myös toimimaan Niksun & Minnin perheen odotetuimpana vieraana, tonttuna ja pukkina... :D No, piti sekin kokea sitten kerran elämässä :)

Vasemmalta: allekirjoittanut & Hugo joulupukki-isänsä ja muuten vaan höpsähtäneen äiteensä kanssa :)

Nyt se on...

 

 

 

...joululoma!

Rauhallista, riehakasta tai suorasssstaan hulvatonta joulua itse kullekin toiveidensa mukaan!

Hugomaisia juttuja

Jokaisella koiralla on omia tapojaan; Antero-paappa esimerkiksi haluaa aina mennä syömään herkkunsa ulos (sisällä ei voi syödä) ja Benja taasen ei suostunut syliin kuin "yksin päin", eli sen vasen kylki kantajan rintaa vasten. Hugollakin on jo muutamia omia maneerejaan, osa sillä lailla semisti pahoja mutta suhteellisen harmittomia tapoja.

Yksi harmiton mutta ärsyttävä tapa ilmenee lenkkeillessä, kävelemme yleensä aina kävelytien oikeaa reunaa, mutta Hugo kurvaa aina vasemmalta puoleltani ohi jos jää jälkeen. Joudun siis siirtämään fleksin toiseen käteen tai pyörähtämään itse ympäri. En tiedä oppiko se tämän koirakoulun sivulle-harjoituksissa (itse olen "vanhan koulun" ihmisiä, ja tykkään opettaa sivulletulon takakierron kautta), en oikein muutakaan keksi.

Hugon mielestä ehkä parhain hetki viikossa on se, kun tulemme isännän kanssa saunasta, ja Hugo pääsee yleensä sitten aina sänkyyn leikkimään.. :D Se on isännän ja Hugon yhteinen hetki, mä olen yleensä silloin vielä pesuhuoneen puolella hoitamassa viikoittaisia kauneusrutiineja (kröhöm...).
Meidän sänky on niin korkea että Hugo ei pääse sinne itse, pyytää kyllä kovin tarmokkaasti apua aina. Sängyssä sitten melskataan ja leikitään luolakoiraa; lempparia on kun Hugge menee peiton alle ja sitten tehdään kädellä saaliseläinliikkeitä joita pieni luolis metsästää. Meillä on tästä videonpätkäkin, täytyiskin ladata tänne.

Hugo tykkää myös hyppiä, niin sängyssä kuin muuallakin. Itsepähän tilasin pomppivan koiran :)

Vieraiden mielestä varmasti epämiellyttävin tapa, mitä Hugolla on, on sen innostus yrittää puhdistaa aivo-ontelo räästä nenän kautta. Ällöä se on meidänkin mielestämme!! Jostain se sen on keksinyt, ja pieni kieli mahtuu nenään yllättävän hyvin, ja tuntuu melkoisen inhottavalta kun pääsee lipaisemaan jotain limakalvoa takaraivon puolella. Yök. Hugo saa siis pussailla ihan niin paljon kuin sielu sietää, mutta toi nenäjuttu... yhh.

Ollessaan tyytyväinen, yleensä ruuan jälkeen, Hugo haluaa syödä mun hihaa. Vain mun hihaa, ja vain oikeaa hihaa. Muiden hihat ei kelpaa, eikä vasen hiha ole yhtään niin kiva kuin oikea hiha, oli mulla mikä paita tahansa päällä. Tästä tavasta olen yrittänyt opettaa eroon, mutta kun se on niin luttana kun se mussuttaa hihaa hampaissaan ja välillä nukahtaakin sohvalle mun viereen hiha suussa. Söpöä. Voi Huppea kun tulee kesä eikä pidetä pitkähihaisia... :)

Toinen vähän epäilyttävä juttu on sormien syöminen. Hugge tuppaa vieläkin näykkimään käsiä leikkiessään, varsinkin jos käy kovasti kierroksilla. Lopettaa kuitenkin heti kun sanoo että älä pure, tosin muistaa sen vain viitisen sekunttia... Eikä tässä vielä kaikki!
Hugo myös "imeskelee" sormia, esim. sylissä ollessaan jos sattuu haukotuttamaan niin leuat yleensä laskeutuu käden ympärille, lemppareina joko tohon pehmeään peukalonjuureen tai sitten ranteen ympärille. Hugo ei pure, vaan vain tavallaan lepuuttaa leukojaan siinä, ja nussuttaa samalla kielen kanssa. Ilmeisesti joku imemisrefleksijuttu. Tästä tavasta ei ole niin väliä päästä eroon, mutta olenpahan vaan pohtinut pitäiskö nuo suulla käsille tehtävät jutut kieltää kokonaan, että leikkinäykkiminenkin vähenisi. Tuskin jaksan vielä vaivautua ja luotan tähän perinteiseen tapaan, että annan asioiden mennä omalla painollaan.

Muutenhan Hugo on siis ihan normaali koira koiramaisine juttuineen. Seisoo kahdella jalalla nähdäkseen kunnolla, hengailee mielellään sohvan selkänojalla tai ihmisten harteilla... :)

Murkkuikääkö..?

Hugo-peikkohan on tunnetusti varhaiskypsä, aloitti nostamaan koipea jo 13-viikkoisena ja on kuopsutellutkin merkkailujensa päälle jo hyvän tovin. Nyt herralla on ikää melko tarkkaan 6 ja ½ kuukautta, ja luulen, että...

Hugolla on murrosikä.

Ei muuten, mutta se on alkanut varastelemaan mun sukkia, ja söi mun laturin. Ja yrittää varastaa ruokaa lautaselta (meidän perhe on paha ja syö sohvalla...) vaikkei ole koskaan saanut lautaselta mitään. Kyseenalaistaa myös käskyjä lenkkeillessä, ei todellakaan tule luokse jos haju on nyt niiiin paljon mielenkiintoisempi (yleensä sentään tulee, sen yhdeksän kertaa kymmenestä).. Ei vaivaudu edes katsomaan että mitä ne siellä huutelee. Hugo myös näkee niitä kuuluisia mörköjä, vahtii ja öhmöttää, ja lisäksi yrittää komentaa leikkiessä (eli Hugon puherepertuaari on kasvanut huomattavasti ;)).

Muuten se on ihan sama höppänä itsensä, että mitään hälyyttävää ei siis ole tapahtumassa. En vaan ajatellut tota murrosikää IHAN vielä... justhan Hugge-vauva vasta tuli :)

No, sentään se ei vieläkään merkkaile sisälle, tai ei ainakaan ole jäänyt kiinni. Heh.

Lunta!!

 

 Söpöpupu!

Nyt sitä lunta on, vähän tosin, mutta onpa kuitenkin.

Käytiin pellolla pööpöilemässä, sillä luontaisessa elinympäristössä puputhan esittää tapansa mukaan pupuliikkeitä :)

Epäilemme myös, että söpöpupu on osaksi mangusti. Kun on pieni, matala ja pellolla, pitää nousta takajaloilleen jotta näkee ketä sieltä tietä pitkin on tulossa. Tällä kertaa tuli vain ihmisväkeä.

Vääpeli Väpähäntä joulumielellä :)

Ensin vähän riehutaan ja pööpöillään...

...ja sitten rauhoitutaan.

Mitäs sitä pieni koirapoika muuta :)

Kuin krapulassa ja turpiinsa saanut :(

Huuvel kävi tänään eläinlääkärissä kummankin yläkulma- ja toisen alakulmahampaan poistossa. Oli takaisin haettaessa vähän sen olonen että mitä v*ttua, sen vähän mitä pysyi hereillä siis. On ollut aika rauhallinen ilta, mitä nyt leikkiä tekisi mieli mutta ei meistä kumpikaan suostu raukkaa leikittämään.

Hampaidenpoisto kustansi yhteensä 89,70€ siellä tutulla ja turvallisella Kaarinan Eläinlääkäriasemalla, eli selvittiin halvemmalla kuin mitä ounastelin. Elopainoa näytti vaaka olevan 3150g, lihavuusaste on nyt kuulemma sopiva :)

Muuten tänne kuuluu ihan hyvää ja tavallista koiraperheen arkea, ei mitään maatamullistavaa joten tännekään ei sillä lailla ole ollut päiviteltävää.

Ärrinmurrin

foreca

Hmmph. Eilenkin oli kaunista.

Tänään vietän koko päivän töissä, ja eilen oli suoritettavana pakollinen Ikea-Plantagen-shoppailureissu (sydämenmerkit kummallekin puljulle!!). Eli sisätiloissa mennään näköjään nämä vähäisetkin aurinkopäivät, oikeen harmittaa kun nyt sitten olisi se hyvä keli lähteä katselemaan uusia maisemia Hugon kanssa.
Ei auta. Jatketaan töitä, toivotaan lisää aurinkoa (ja sitä lunta!!).

Syysmasennus

Miksi aina sataa? Päivisinkin on niin harmaata, että joutuu pitämään kaikkia valoja sisällä päällä, jotta edes hiffaa että on PÄIVÄ.

Huggella on nälkälakko käynnissä. Mun tekemä ruoka (riisiä, vihanneksia & jauhelihaa) ei kelpaa, kananmuna ja tonnikala kyllä tuntui eilen maistuvan. Lihaisia luita se kyllä suostuu järsimään...
Pidin Hugoa tosiaan hetken aikaa "laihdutuskuurilla" kun alkoi massu vähän kasvaa, nyt poika on taas hoikissa mitoissa mutta jotain sen tarttis silti syödäkin, kuitenkin.

Ei tästä kirjoittamisestakaan tule mitään kun pääkoppa ei ole hereillä. Uusia lenkkimaastojakin on pitänyt käydä katsomassa jo varmaan viikon verran, muttei raaski lähteä kovin kauas (varsinkaan mun eksymistaipumuksella :D) kun sade kolkuttaa koko ajan nurkan takana. Voivoivoi.

NYT SITÄ LUNTA??

Hehheh - mitäs tykkäätte uudesta ulkoasusta ;)

Sumupäivä

Sumuista. Pupujuppe-Huppea ei haittaa, minusta taasen tuntuu, kuin sumu siirtyisi päänkin sisälle. Lunta voisi tulla jo ja vaikka sen verran, että pysyisi maassakin. No ehkä ensi vuonna... sisko kyllä muisteli että pysyvä lumi tänne lounaiskolkkaan on luvattu Tapaninpäiväksi. "Jee".

Flunssa on jo melkein kaadettu, viime yönä en herännyt kertaakaan yskään. Juupelikin on edistynyt toiminnoissaan, tuppaa nykyään kuopsuttelemaan ihan suuren maailmanmiehen elkein merkkailujensa päälle ;)

:(

Kyllä nyt on närhen munat niin, että me ei huomenna mennä näyttelyihin. Olen yhä kipeänä, enkä näin astmaatikkona viitsi riskeerata keuhkotaudista paranemista yhden koiranäyttelyn takia - varsinkin, kun aikaisemmin koiranäyttelyt on aiheuttaneet astmaoireita.

Ensi kerralla sitten... :(

Flunssajuttuja ja jännitystä

Haarlaan sataa tänään näköjään ensilumi! Tai jotain pientä, valkoista näytti taivaalta tulevan, kun käytiin äsken Juupelin (= Hugo) kanssa lenkkeilemässä.
Allekirjoittanut sairastaa virusflunssaa käänteisessä järjestyksessä; alkoi tuttuakin tutummilla keuhkokuumeoireilla maanantaina, ja nyt torstaina on jäljellä silkkaa räkää ja mukavasti lohkeava yskä. Koirakoulu jäänee tänään siis väliin, jollei isäntä saa jostain yhtäkkistä mielihalua lähteä sinne palelemaan.
Hugoa itseään ei näytä huono (= kylmää & tuulista) ilma häiritsevän, päin vastoin - ihan kuin se saisi vaan entistä enemmän virtaa tällaisilla keleillä. Ehkä tuuli on vaan hyvä kirittäjä ;) Ei ole meinaan 8m fleksi yhtään liian pitkä, kun Hugge päättää vähän päästää virtoja.

Eniveis. Mitä tuohon jännittämiseen tulee, niin olemme tosiaan menossa sunnuntaina Turun Kääpiökoirayhdistyksen epäviralliseen pentunäyttelyyn. Paikkana on niinkin matala maja kuin Turun Messukeskus... ;D Siis se sama mesta missä järjestetään Turku Top Dog Show't ja Winter Dog Show't ja muut missä on paljon isoja hienoja ja taitavia koiria esittäjineen. No, eiköhän se siitä. Pakko sinne nyt on mennä kuitenkin, kun olen jo niin paljon sitä kaikkialla puhunut :D

Ekaluokkalainen :)

Aloitimme eilen Huppepuppen kanssa koirakoulussa.
Tarkoituksena on opetella kunnon koirakansalaiseksi; kulkemaan sivulla, olemaan paikalla, istumaan ja makaamaan, sekä muita perinteisiä yleishyödyllisiä temppuja. Kurssikavereina meillä tulee olemaan ainoastaan jo aikuisikään ehtinyt berninarttu, sillä kolmas meidän ryhmässämme aloittaneista ylennettiin heti jatkoryhmään. Ja mitäs Huppe sitten... esitteli pupuhyppyjä ja pakoili kouluttajaa... :D

Hugo on hyvin innokas, ja helppo motivoida varsinkin leikin varjolla. Välillä vähän liiankin innokas (palaa kohtaan, missä puhutaan pupuhypyistä :D). Herkkujen kanssa on vähän niin ja näin, välillä kelpaa mikä tahansa ja välillä ei mikään. Eniveis, Hugo ehkä osaa jo mennä käskystä istumaan, odottaa paikallaan kun poistun parin metrin päähän, mennä auttavasti maahan sekä toki kulkea hienosti remmissä.

Seuraava opiskelukerta onkin jo torstaina, toivottavasti on vähäsen parempi ilma... Ei ollut koiraherralla motivaatio oikein huipussaan, kun oli niin märkää... Ja 45min on ihan liian pitkä aika keskittyä yhteen pötköön, joten käytiinkin sitten välillä vähän tuulettamassa hermoja ja haistelemassa Kupittaanpuiston hajuja.

Tarkoitus olisi kanssa harjoitella vähän näyttelyjuttuja, sillä Hugon (ja allekirjoittaneen!!!!!) näyttelydebyytti lähestyy uhkaavasti. Tervetuloa vaan katselemaan meitä 8. marraskuuta Turun Messukeskukseen, kun päräytämme kilpakaverit kalpeiksi Turun Seudun Kääpiökoirayhdistyksen epävirallisissa pentunäyttelyissä :D

ps.
Hugo nyt sitten jaksoi leikkiä papillonia aika hyvän tovin, tänään olikin jo oikea korva taas lurpallaan. Nyt meillä on taas yksikorvainen koira :)

Myöhäisillan mainostelua

Hugge kärttää jo kovasti että mentäis nukkumaan, mutta ei, kun allekirjoittaneella on blogistania-seikkailut vielä kesken. Ja mitä löytyikään...

Jutta Kootuista muruista järjestää meinaan arvonnan jonka palkintona on melkoisen herttainen kehystetty kuva. Mene ja katso itse ;)

(Jutalla on myös kaksi hauskaa hauvaa, Muru ja Mansikki, ja erittäin kaunis koti.) Niih.

Where have all the pretty cows gone?

Hugo on metsäillyt melko tukevasti viimeiset päivät, tykkää siitä - tapansa mukaan - ihan sikana :)

Alkuperäinen idea oli kuvata Hugoa metsässä.

Ei voi sanoa että onnistui vaihtelevasti, sillä onnistui hyvin samalla tavalla :D

"Mitä sä siellä kuhnaat, mennään jo" sanoo hän.

Hugo käyttäytyy yhä erittäin mallikkaasti remmissä, ja nyt metsäillessä enemmänkin Hugo tulee yhä nätisti siihen suuntaan kuin minäkin. Jos nenä meinaa viedä polunhaarasta eri suuntaan, se kyllä palaa salamana jalkoihin kun äänellä muistutan että mihkä sitä oltiin menossa. Pysyiskin vaan sellasena...

Hugon kuvauksellisuus tuntui siis hyvin rajoitetulta tänään, joten keskityin kasvipuoleen. Toivoin myös että tällä kertaa olisi lehmät roikkuneet aidan vieressä, mutta ei, ei edes yhtä sarviparia näkynyt mailla, halmeilla.

 

 

 

Tulihan sieltä sitten loppujen lopuksi pari kivaa kuvaa itse sankaristakin.

Vapaapäivä keittiön pöydällä oleskellen

Ostoslistalla uusi keittiön pöytä

Hugo on keksinyt linnut. Niitä lentää ulkona. Ulos näkee parhaiten keittiön pöydältä.

Lintuja on erityisen hyvä tarkkailla silloin, kun äiskä lukee sanomalehteä. Hugolla on myös hieno kissamainen tapa asettaa itsensä juuri sen kohdan päälle, mitä yritetään lukea.

Että jos vaan ostais uuden pöydän, että mahduttais kummatkin siihen kunnolla. Onhan tuo nykyinen ehkä muutenkin vähän liian pieni... :)

ps.
Hugo on jälleen ihan pystykorvainen.

Muru mussukkainen

Lempivuodenaika

 

 

 

Niin, Hugo on jälleen puoliksi papillon. Kuva paljastaa ;)

Sika Sikasen syyspäivä

Sika Sikanen aloittaa päivänsä nykyään viiden jäljissä pissalenkillä ja sen jälkeen tapahtuvalla aamiaisella. Tämän jälkeen allekirjoittanut menee takaisin nukkumaan, ja Sika Sikanen yleensä jatkaa touhuiluaan esim. naudankoipea jyystämällä. Kun isäntä lähtee kouluun, hän yleensä tuuppaa allekirjoittaneen pyynnöstä Sika Sikasen sänkyyn aamupäiväunille :)

Allekirjoittanut ja Sika Sikanen heräilevät yleensä yhdeksän jälkeen, jolloin onkin sitten ihan oikea lenkki ohjelmassa.

Lenkeillä Sika Sikanen harvemmin sikailee, vaan käyttäytyy yleensä kullannuppumaisesti :) Kohtaa hienosti niin isot kuin pienetkin koirat. Välillä pääsee jopa leikkimäänkin, tällä kertaa Manu-brassin kanssa!

Lenkkeilyn jälkeen on ohjelmassa yleistä sikailua, kuten oman kopan tyhjentämistä, vessapaperirullan silppuamista ja allekirjoittaneen sormien pureskelua kun suuvärkkiä kutittaa (eläinlääkäri kyllä väitti, että rautahampaita on jo tullut, vaikkeivat allekirjoittaneet ja isäntä mitään olekaan huomanneet).

Ennen allekirjoittaneen töihinlähtöä Sika Sikanen pääsee vielä pissalle, yleensä vain lyhyelle lenkille.

Kullannuppu-Sikanen tykkää kaikenlaisesta ulkoilusta, paitsi sateella. Silloin se jää katoksen alle, ja sanoo uliuli :) Muutenkin se höpöttelee paljon, haukottelee ja sanoo njau, murisee ja tuhisee ja välillä myös möhisee. Haukkunut todistettavasti kaksi (2) kertaa.

Illalla sitten, kun kaikki ovat tulleet kotiin, pissailut ja kakkailut on hoidettu syömisten ja leikkituokioiden ohessa, on hyvä pistää maate. Yleensä sohvan selkänojalle, kun allekirjoittaneen on pakko tuijottaa vielä Greyn Anatomiaa yhteentoista asti.

Sitten Sika Sikanen siirtyy nätisti omaan koppaansa ja nukkuu siellä onnellisesti. Allekirjoittanut toivoo, että sinne lähemmäs kuutta.

"Tällä on täällä tällanen vähän niinkuin patja, tunnetko?"

Hugo on nyt rokotettu ja siis virallisesti valmis suureen maailmaan :) Sai vähän yllättäen rabieksenkin sitten vahvisteen kanssa samalla, ell vaan kyseli että miten oli voinut ekan rokotuksen jälkeen (hyvin voi) ja tuikkasi sitten rabieksen perään. 63€ koko lysti tällä kertaa, tutulla ja turvallisella Kaarinan Eläinlääkäriasemalla. Vähän Hugo oli taas uneliaan oloinen, puolen tunnin varoaika eläinlääkärin läheisyydessä meni kuitenkin isäntäväellä Lidlissä shoppaillessa, ja kuskina toiminut "isoisä"(??) piti Hugolle autossa seuraa. Kotona siitä uneliaisuudesta ei muuten ollut sitten hajuakaan.

Ja mitä otsikkoon tulee, Hugo on nyt tasan 17 viikkoa vanha, ja painaa 2650g, eli painoa edellisestä kerrasta oli tullut lisää ~800g. Eläinlääkärin mielestä Hugo oli siis vähän tuhti, ei niin lihava kuitenkaan, että pitäisi alkaa tarkistamaan ruokintaa tmv, eli kasvanee tuosta vielä pois.

Mutta kun mun mielestä se on niin laaaiiihaaa.... :)

Hugo muuten tilattiin töihinkin taas vierailulle, huomenissa matkustamme siis jälleen halki kaupungin suureen maailmaan :)

Lurppakorvainen työkoira

Olen tosiaan töissä pienessä hotellissa, teen vastaanottovirkailijan ja yleishöylän hommia, yleensä iltaisin ja välillä myös tuuraan pomoa ihan perinteisesti kahdeksasta neljään. Meillä on hyvin "eläinystävällinen" ilmapiiri ihan  ylimmältä taholta lähtien, joten otinpa sitten torstaina Hugon mukaan pällistelemään suurta maailmaa :)

Hugon mielestä paras paikka maata oli ... työpöydällä. Lattialla oli tylsää, sylissä tuli kuuma, joten näppäränä poikana Hugo sitten yks,kaks,yllättäen silppasi tuttuun tapaansa kättäni pitkin ja pisti pöydälle maata. Aamupäivisin on onneksi hiljaisempaa suorien asiakaskontaktien kanssa, joten aika paljon riitti niitä hetkiä kun Hugo sai rauhassa maata pöydällä ilman, että olin nostamassa sitä lattialle asiakkaan saapuessa.

Palaute oli pääasiassa positiivista, vain yksi leidi sai jonkin sortin psykosomaattisen allergiayskäkohtauksen kun sisäänkirjauksen loppuvaiheilla Hugo "astui esiin" pöydän alta käydäkseen juomassa. Otetaan kuitenkin huomioon se, että leidi oli tönöttänyt siinä jo sen 5-10min ilman mitään niiskutusta, ja pakottava yskä tarttui vasta suorasta näköhavainnosta ;)

Ymmärrän toki sen, että pieni (ja söpökin ;)) koira aiheuttaa herkille allergisen reaktion, ja että lainsäädäntökin jo kieltää eläintien tuomisen tiettyihin tiloihin. Sitä en kyllä ymmärrä, miten niin allergiaherkät ihmiset voivat sitten edes yöpyä hotelleissa, joihin lemmikit ovat tervetulleita, tai ylipäätänsä liikkua missään missä liikkuu ihmisiä, joilla saattaa olla lemmikkejä.

Koirapelkokin on jälleen asia erikseen, mutta ainakaan tuona yhtenä päivänä ei tullut niin hysteerisesti koiria pelkäävää asiakasta vastaan, jota olisi häirinnyt kaksi kiloa karvaa suljetun oven takana.

Ja silti, ylimmän johdon mukaan Hugo on yhä tervetullut mukanani töihin :)

Töissä sitä paahdetaan siis nytkin ja ilman koiraa. Isäntä ja Hugge viettävät vapaaviikonloppua anoppilassa Mimmin ja Rontin kanssa tupareita juhlien, ja minäkin toivottavasti pääsen liittymään seuraan töistä päästyäni.

Ja eräänä kauniina(??) aamuna...

...minut herättikin phalène.

Hubbelgubbe on laskenut nyt kummatkin korvansa alas, toisen se tipautti tuossa viikko takaperin, ja tänään aamulla oli sitten kummatkin alhaalla. Kuvamateriaalia luvassa jahka meitä suositaan hyvällä, aurinkoisella säällä :) Turku on ollut aika harmaa viimepäivinä.

Harmaa keli ei ole kuitenkaan haitannut uusien koirakaverien saamista, tuorein tuttavuus on yläkerran Remu - Hugon kanssa samankokoinen 8vk sakemanninalku :) Eilen päästiin pihalla ihan tositoimiin ja huvitettiin parvekkeelle kerääntyviä naapureita lasten leikkikerholla... Hugo jallitti Remua ylt'ympäriinsä ja Remu-parka ehti välillä vaan vähäsen lyödä tassulla lisää vauhtia kun Hugo oli jo .. no aika kaukana :) Välillä Hugo-jänis juoksi suoraan Remua päin, kun ei nämä oletukset väistöreaktionopeuksista osuneet osapuolten välillä ihan yksiin.

Oli aika väskä pieni poika kun päästiin sisälle, mutta hauskaa oli paitsi pennuilla myös yleisöllä :)

Korvapuoli Pissa-Lasse

Tänään se tapahtui, aamulla, kahdeksan jälkeen. Ihan yhtäkkiä.

Hugo-perkele rakas päätti tyhjentää rakkonsa sänkyyn.

...

Mikäs siinä sitten, pissareissu pyykkituvan kautta ja täkki ja lakanat pyörimään. En sano että v*tutti!!!

Noh, eniveis.
Hugo on myös päättänyt yhden yön aikana ruveta toiselta korvaltaan phalèneksi. Ajattelin ensin myös sitä että josko korvassa on roska tai muu häiriöjuttu, mutta eipä siellä mitään tunnu olevan, eikä Hugo sitä sen enempää rapsuttelekaan... Saa nähdä nouseeko se siitä vielä pystyyn, tai laskeutuuko toinen korva alas (on kyllä niin tukevasti pystyssä, etten usko). Tai ehkä jää Ronron-"sedän" tavoin erikorvaiseksi :)

..

Kiitokset myös kommentoineille!! Mukavaa kun "ilmiannatte" itsenne :)

Note to self #2

Älä aina usko pahinta :)

Ensimmäinen työpäivä takana, Hugo jäi tyytyväisenä mutustamaan vessapaperirulla-arvoitusta (eli tämä perinteinen herkkuja piilotettuna tyhjän vessa- tai talouspaperirullan sisälle) kun lähdin töihin, eikä tullut edes sanomaan hyvästejä ovelle!
Isäntä kotiutui sitten ajallaan ja uninen Hugo kuulemma kömpi makuuhuoneen perukoilta, ilmeisesti oli möhnöttänyt aika suuren osan ajasta. Lattialla oli kakkat ja muuten huusholli oli mallillaan :)

On se viisas koira.

Aamupäivällä teimme ensimmäistä kertaa lähempää tuttavuutta edes jokseenkin samankokoisiin kavereihin, naapurirapun mäykky-mix-pariskunta Maisaan & Kalleen. Pariskunnan emäntä ihasteli että mukavaa kun Maisakin ottaa kontaktia, ei yleensä ilmeisesti oikein perusta muista koirista. Kaikki kolme pörräsivät hyvän tovin hännät heiluen, ennen kuin pääsimme jatkamaan matkaa :) Hugo arasteli enää vain vähäsen. Kyllä se tästä :)

Edistystä ja takapakkia

Edistystä:

• kynsienleikkuu sujuu nykyään MELKO mallikkaasti. Naapureiden ei siis enää tarvitse pohtia soittaakko Leyser paikalle vai ei... (Hugo on niiin drama queen!!)
• lenkkeilemme nykyään flexissä...
• ...ja uskallamme ohittaa myös vastaantulevat koirat muutenkin kuin ojanpohjan kautta (kiitokset meidän ihanaisen jurolle Anterolle joka ei välittänyt pienestä Hugo-pojasta hönkäsen pöläystä... :D)
  
• osaan arvioida Hugon ruuantarpeen, syö nykyään ainakin suurimman osan ruuastaan eikä jätä puolia kuppiin.

Takapakkia:

• flunssa kaatoi kaksijalkaiset petiin pariksi päiväksi, joten sisällepissailu pääsi vähän ... lisääntymään. Ei ole siis mattoja vieläkään lattialla :)
  

Muuten elämä jatkuu mallillaan, Hugo madotettiin Canexilla niiden ah-niin-ihanien sian kylkisiivujen saattelemana ja hyvin maittoi :) Seuraavana terveydenhuollollisena toimenpiteenä on tehosterokotteet + rabies, ei alkavalla vaan seuraavalla viikolla.

Huomenna onkin sitten taas allekirjoittaneella edessä paluu normaalielämään, sillä neljän viikon kesäloma vetelee viimeisiään.
Näillä näkymin Hugo joutuu olemaan kotona yksin 2-4 tuntia, mikä ei kyllä ole paljoa sen pidempään kuin mitä olemme "harjoitelleet".

Raportoinkin varmaan seuraavaksi uuden note-to-self -listan, mitä kannattaa ottaa huomioon jos koiranpennussa asuu sisäinen sisustaja... Toistaiseksi Hugo on vain ilmaissut halunsa tuunata keittiönjakkaraa :)

Loppukevennys:

Näin hauskaa on pienellä perhosella kun "isi" tulee kotiin ;D

ps. pikkulinnut (google analytics..) lauloivat, että meillä käy täällä useampikin lukija päivässä (tai sitten kasvattaja vaan käy vilkuilemassa puolen tunnin välein että miten poika pärjää maailmalla ;)). Kommentoikaa ihmeessä, jos vaan suinkin saatte kommentoinnin toimimaan!

Note to self #1

Jos opetat koiranpentua leikin varjolla "suihkussa käymiseen", tee se joskus muulloin kun silloin, kun olet itse menossa saunaan sen jälkeen.

Varsinkin, jos haluat saunomisen jälkeen...
...putsata korvasi rauhassa ilman, että koiranpentusi pissaa vessan matolle jalkojesi juureen ("no ei sitä varmaan enää tarvi viedä ulos kun se pissas noin paljon ja on jo pimeää")
...katsoa rauhassa telkkaria ja käydä jääkaapilla ilman, että koiranpentusi pissaa paperin ohi jalkojesi juureen ("no nyt sitä ei ainakaan tarvi viedä enää ulos ku nytkin tuli noin iso pissa")
...nukkua yösi rauhassa ilman, että aamulla ensimmäisenä herättyäsi lasket jalkasi pissalätäkköön ("Hugo, lähdetäänkö pissalle??")

No, ainakin tuli Hugo nesteytettyä, ja kaikilla oli hauskaa - pissaepisodeja huomioimatta :)

Lisää kuvia: metsämies!

Hugon lempiharrastuksia:

• vuorikiipeily
• metsänhoitotyöt
  

Finland's Next Top Dog