Näyttelypohdintoja

Tänään, 1. kesäkuuta(!!!), on viimeinen ilmoittautumispäivä Forssan näyttelyyn.

Mennäkö vai eikö mennä, siinäpä vasta pulma?

Hugolta jäi nyt lauantaille suunniteltu mätsärikeikka pois vatsataudin vuoksi, ja tämän viikon lauantainenkin näyttää hippasen epävarmalta (valitettavasti jos niin on ollakseen, niin purjehdusharrastus menee tällä kertaa koiranäyttelyharrastuksen edelle).

Meidän olis ehdottoman tärkeää saada lisää varmuutta pöydällä oleskeluun ja tuomarin tutkittavana olemiseen, ja sehän onnistuu siis parhaiten harjoittelemalla.

Riittääkö enää kuukausi?

Toisaalta, juurhan totesin, että pakko on paras muusa, eli ehkä TODELLA paneudun Hugon sosialistamiseen vasta kun on pakkopakkopakko. Nythän se on ollut lähinnä asteella "olishan se ihan kiva, jos...", mutta konkreettisia toimenpiteitä on tullut lähinnä jos on ollut tullakseen. Viralliset ois sellanen aika pakko, heh.. (Tässäki on taas siis vaan omistajassa ongelma, eikä koirassa... :))

Mitä mittää.

Voishan sinne Forssaan ilmoittautua eniveis, ja joko jänistää (heihei, sinne meni sekin 30€), tai käydä hakemassa EVA. Tai ehkä menis ihan hyvinkin, sais oikein virallisen arvion ja kaikki. Velipoika Ringokin oli käynyt hakemassa varasertin ja PU2n männäviikolla, ihan ekalla yrittämällä, !!!! :):)

aamukasteella pesty niipunnaapunpuupu

No, ehkäpä ilmoittaudun, taidan tulla siihen päätökseen. Lomakekin on jo auki. :)

:(

Puppe-pieni sairastaa ripulitautia, joten huominen mätsäri on unohdettu... Juo hyvin ja söiskin mielellään, joten ei se kuolemaksi ole, vaikka onkin aamuyöstä asti ollut sinappitehtaalla töissä.

Tää onkin Hugon ensimmäinen "ihan oikea ripuli", ja mä olen ihan surkeena kun "lapsi" sairastaa :(

Mätsärijuttua

Kotiuduttu. Huhhuh. :)

Tänään vierailimme siis Paraisilla Par-Haun mätsäreissä, hyvin järjestetty ja siitä kiitokset :) Kelikin oli kiva, vaikka mantereen puolella tipauttelikin vettä.

Hugo käyttäytyy joukossa hyvin, ei arkaile tai pelkää tippaakaan, ja ymmärtää hyvin nopeasti senkin, että nyt ei sitten mennä tekemään tuttavuutta koirien kanssa. Ei rähise ja rähjää - tietenkään :D - vaan lähinnä tyytyy tarkkailemaan ympäristöä (ja mun namitaskua).

Kehässä sitten meni siihen asti "ihan ok:sti", kunnes tuli tuomarin kopeloinnin aika. Pöytä ei vieläkään ole pelottava, se testattiin jo ennen kehien alkua, ja nyt tuomarikin muuttui ylitsepääsemättömän pelottavaksi vasta takapään kopeloinnin aikana. Siihen asti Hugo pysyi ihan tolkuissaan, vaikka arka olikin. Mutta sen jälkeen yritettiin kiivetä taas vauhdilla mun olkapäille... Kiva. "Ai sulla onki papukaija??"

No, meni tämä paremmin kuin viimeksi, silloin Hugo pyrki olkapäälle jo heti kättelyssä. Ehkä ens kerralla sais sitte käytyä jo koko koiran läpi ilman suoranaista paniikkia, ja joskus sitten (miel. ennen sitä heinäkuun virallista, kiitos) Hugon mielenterveys kestäis ottaa ihan iisisti  koko jutun läpi.

Oman vuoron jälkeen odotettiin kuitenkin sitten sinisten kehään, neljä parasta jatkoi punaisten seuraan ja me loput poistuttiin pelipaikalta bumperstickerin, 2x lahjakortin & "namipussin" kanssa :)

Eniveis, plussat ja miinukset:

+ kehässä ravi on jo enemmän ravia eikä laukka-hyppy-seis-hyppy -tyyppistä juhlaliikerepertuaarin esittelyä
+ seisominen sujuu hetkittäin, pitää reenata lisää sitä oikeaa asentoa
+ Hugo kesti todella, todella hyvin siihen em. tuomarin kopelointiin asti, antoi mm. tuntemattoman pikkutytön syöttää namia kädestä(!!)

- kehästä poistumisen jälkeen Hugon hermo loppui, ja oli sittenkin ehkä virhe jäädä odottamaan sinisten kehää, eikä poistua heti
- namit oli yhä liian suuria eikä tarpeeksi hyviä, vaikka paljon parempia ja sopivamman kokoisia kuin viimeksi (harkitsen maksapasteijaa...?)
- mä olen yhä liian laiska harjoittelemaan näyttelyjuttuja kotona. Hyi minua.


Loppufiilarit:
Kyllä se siitä... Lauantaina uusi yritys Kaivopuistossa :)

ps.
Hovikuskina toimineen "isoäidin" mielestä tuomarointi oli ala-arvoista ja ammattitaidotonta, koska Hugo ei voittanut :)

Keskivertoa kiireempi päivä

Jos joltain on tosiaan mennyt ohi (mitä epäilen... :)), niin olen nykyään viljelypalstan onnellinen vuokraaja.
Tämä aiheuttaa erinäisiä toimenpiteitä, jotka myös Hugoa koskevat, kuten artikkeleiden siirtelyä pisteestä A pisteeseen B, palstalla vierailua jne.

Tänään kävimme Hugon kanssa siis myös kaupungissa "ihan kunnolla", ihmeteltiin jokirantaa ja remmirähjääviä koiria.
Kotiin päästyä, lähdettiin saman tien palstalle, puppe tietysti "reippaana" lähdössä mukaan :)
Palstalla ei saa pitää koiria irti, no me vähän kierrettiin sääntöä, Hugo oli siinä ihanan uskollisessa vihreässä kasvattajalta saadussa akvaarioletkunpätkän päässä kiinni, ja toinen pää oli kiven alla keskellä mun palstaa :) Välillä hää kuopsutteli mun kanssa, välillä hää söi multaa ja juuria (ihanaa!) ja välillä hää vaa tuijotteli kaukaisuuteen ja huokaili; voidaax me hei niiq lähtee vetää jo koht, tääl on niiq toosi tylsää???!!!

Kotona meillä olikin sitten väsynyt pikku-puppe.

Hugo on siis toipunut sohvan menetyksestä, jotenkuten, ja suostuu nukkumaan uuden sohvan käsinoja-tyyny-viltti-kasan päällä. "Pelkällä" sohvalla ei nuku vieläkään... :)

Huomenna meillä on ohjelmassa Paraisten match show, saas ny nähä miten siellä sitten... :D

Kesä

Lenkkeillä ei jaksa yli kolmea varttia, ja siinäkin ajassa jo olkapäät ottaa punoitusta osakseen. Mutta mikäs tässä <3

Sadetta ja ukkosta

Puppe-pieni loukkaantui, koska vein sen ulos, vaikka satoi. "Why, oh why" olisi sanonut hän jos puhuisi englantia. Kesäsade <3

Näillä näkymin sekä Paraisten että Borzoi-klubin mätsäreihin ollaan menossa, uskon kyllä vasta kun ollaan paikanpäällä :)

Höh...

Taas työt haittaa harrastuksia. Tiistaina olisi ollut mätsäri, jouduin jättämään väliin koska olin töissä. Tänään olisi ollut mätsäri, jouduin jättämään väliin koska olen töissä.

19.5. Paimiossa mätsärit, olen töissä.
23.5. Turussa mätsärit, olen töissä.
Olen aina töissä. :(

27.5. olis Paraisilla mätsärit, en varmastikaan saa tätä vapaaksi, vaikka vuoroa ei ole mulle vielä merkattukaan. (Paraisille olis kyllä kiva mennä, vois yhdistää sukuloinnin samaan reissuun :))
29.5. olisin vapaalla, silloin on Borzoi-klubin mätsärit, joista ei ole vielä(kään) lisäinfoa, eli varmasti peruuntuvat.

5.6. Tuulissuolla, yritetään.
10.6. Skanssissa, yritetään. Pitäis vaan joku saada tekemään ilta mun puolesta, muuten teen tuplavuoron tolloin enkä siis pääse tänne.
13.6. Tuulissuolla, yritetään. Tällöin mun ei pitäis edes olla töissä. 12. päivä olis Aurassa ryhmis, mutta silloin olen - yllätys yllätys - töissä.

Virallisten näytskien päivät olen kyllä jo ilmoittanut etten OLE TULOSSA töihin; 3.-4.7. Forssa & 14.-15.8. Turku. Hullu olisin jos noina päivinä suostuisin töihin... :/

Metsien filmitähti

Kukkuu..!

Peek-a-boo! from Tiia Inkinen on Vimeo.

Huomatkaa hieno odota-pyynnön noudatus :)

"No siis en mä sitä tarkottanu!!"

Meillä on Hugon kanssa mennyt ilmeisesti käsitteet ristiin eräässä koulutuksellisessa jutussa.

Termi "nyt riittää", rauhallisesti sanottuna, on (minun mielestäni) sama kuin että lopetetaanpa sitten leikkiminen tältä erää.

Hugo kyllä lopettaa leikin (ja tulee pussuttamaan että vitsisäootkivakuleikitmunkaa ja jää haliköllöttelemään :) aika sulkkua, eikö?), mutta vaan juur sillä lelulla, ja tuo hetken päästä uuden lelun tilalle... Sitten taas käydään läpi tämä "nyt riittää" ja halipussuttelut ja taas uusi lelu ja niin edelleen, kunnes tyyliin koko koppa on roudattu sohvalle ja Hugo viimein uskoo, että ei sitä leikkiä taida nyt enää tulla.

Tästä syystä päätin pistää yli puolet Hugon leluista jäähylle.

Jäljelle jäi vissiin top4

Vinkulelu on muuten jatkuvasti jäähyllä. Ihan ansaitusti.

Hugo tuntuu ottavan asian ihan hyvin, ja minä siivoan lelut koppaan paljon nopeammin.

(Piti jo joskus vanhempien luona asuessani opettaa silloisille koirapojille omien lelujen siivous takaisin lelukoppaan, mutta en saanut aikaiseksi. Ehkä joskus...?)

Pahoittelut pitkästä aikaa kuvattomasta postauksesta, eiköhän noita villasukkakuvia ole tullut jo ihan riittämiin... :)

Hauskaa vappua!!

Sarja kuvia simanlaitosta

Multitaskingin maailmanmestari työssä - simanlaittoa ja puppenhauskutusta.

Sunday special

Mikäs sen parempi tapa viettää sunnuntaita kuin,

kavereiden kanssa pihalla peuhaten

vauhtia ja vaaratilanteita säästelemättä

multaa syöden

...

No, sitä meidän perheen miesväki teki anoppilassa. Tai toivottavasti mullansyönti oli enemmän Hugon kuin isännän juttuja...

Apropoo, minä niittasin kaksi kärpästä samalla iskulla, ja olin kipeänä töissä.

23.04.10 6:23

Mitä tapahtui keväälle?

Lumi tuli ja syrjäytti, "aika aikasin tää ensilumi tänä vuonna..."

--------------

Tutkielma koiranruuasta:

Elämä on paljon mukavampaa, kun keitinvesikin näyttää kauniilta. Ei haittaa lumisade huhtikuussakaan.

Pupu diggaa...

...aamuruokailuista

...tuttujen koirien taluttajista myös ilman koiraa

...bussista poisnousevista ihmisistä (koska se pääsee usein pissalenkille ottamaan kotiintulijaa vastaan, eikä sitä koskaan sitten tiedä, jos vaikka joku tuttu tulisi tällä kertaa...)

...kuopsuttamisesta

...Vilma-, Kaapo- ja Hemuli-mäykyistä

...aamupissakavereista Taikasta & Charliesta

...isoista ja vähän pelottavista mutta ihan sairaaan cooleista Nalle- ja Rontti-koirista (eri Rontista siis kuin Koroisilla)

...tietokonepöydällä hengailusta

...meidän äitistä, koska se kikottaa

...meidän mummasta, koska sillä on yksinoikeus syöttää Hugolle ruokaa suoraan pöydästä

...leikkimisestä, aina, kaikkialla ja millä tahansa...

...mutta erityisesti villasukasta

Pupu on kaikenkaikkiaan kovin hyväntuulinen koira, mököttää vaan jos perskarvoihin on jäänyt kiinni jotain ylimääräistä :)

"Ai häh?"

"Ai siis tää sohva on myyty...? Mut siis missä MÄ sit nukun??"

Hugon mielestä vanha sohva oli miljoonasti kivempi kuin uusi sohva.

Sohvan uusi omistaja lupasi, että Hugo saa tulla kylään katsomaan sohvaa.

Helsinkiin on vaan vähän pitkä matka... :)

Tittiditiiiii

Olenpas ollut laiska kirjoittelemaan tänne! Meillä on meinaan tapahtunut kaaikellaaista:

1. Hugo sai elämänsä ensimmäisen saaliin - Hiiren. Isäntä kyllä ehti väliin ennen kuin Hugo keksi mitä sille hiirelle sitten pitäis tehdä, joten hiiri sai jatkaa matkaansa.
Hugolla on muutenkin Suuren Metsästäjäkoiran elkeet, "tappaa talossa ja puutarhassa" kaiken minkä kiinni saa, muurahaisista lähtien. Lintujenkin perään lähtee ärhäkästi, muttei vielä ole (onneksi??) saanut yhtään kiinni. Eikä lähde räksyttäen ajamaan takaa, vaan ihan selkeästi ja terävästi suoraan kiinni. No, eipä tarvi ostaa hiirikissaa :)

2. Kävimme nyt sunnuntaina harjoittelemassa näyttelykäyttäytymistä mätsäreissä heikohkoin tuloksin. Sinisen kanssa poistuimme kehästä, emmekä jääneet enää odottamaan sinisten kehää, koska Hugolla alkoi selkeästi hermo loppua, ja odottelua olis ollut edessä varmaan useampi tunti...

Hugo esiintyi kehässä muuten hyvin, mutta tuomarin kopeloitavaksi joutuminen olikin sitten jotain ihan äärettömän kamalaa :( Hugo katsottiin pöydällä, missä siinä sinäänsä ei ollut mitään ihmeellistä, mutta vieras ihminen iholla oli pelottavaa.
Hugo ei ole mitenkään aggressiivinen pelätessään, menee lähinnä ihan jäihin ja turvautuu minuun tunkemalla syliin ja päätä kainaloon. Antoi katsoa hampaat ja muutenkin kopeloida ja tokenikin sitten tilanteesta nopeasti, mutta tuomarin mukaan syynä siniseen oli se, että Hugo oli pariaan selkeästi arempi. Ei sitten jääty enää enempää sinne jännittelemään, vaan nostettiin kytkintä.
 

Hugo ei muuten ole lainkaan arka, menee reippaana treffaamaan isotkin koirat eikä aristele nopeita liikkeitä, kovia ääniä, autossa matkustamista tai muutakaan. Vieraat ihmiset ovat vaan alkuun suuuri kauhistuksen aihe, mutta alle vartissa Hugo on jo kaikkien kaveri. Kehässä vaan on vähän paha sanoa tuomarille, että "rapsuttele sitä siinä hetki niin kyllä se sitten kohta...".

Meillä taitaa siis olla edessä vieraitten ihmisten kopelointiin totuttelua muuallakin kuin kotona, pitänee alkaa järjestämään jotain äksöniä jotta Hugo voi sitten joskus olla ihan oikeissakin näyttelyissä hyvillä mielin tutkittavana.

Noh, johan se muuten olis ollutkin täysin ongelmaton koira :)

Laitonta kotimaista kosmeettista kirurgiaa

Hugolla on ...juttu. A thing.

Hugo pitää pehmoleluista, niinkuin varmaan kaikki koirat pitävät...

 ...mutta moniko koira amputoi järjestelmällisesti KAIKILTA pehmoleluiltaan hännän? 

Siis, vain hännän, ja kaikilta, joilla on häntä.

Järjestyksessä, vasemmalta oikealle:

Pupu. Porsas. Rotta. Matkamuisto-hirvi. Rotta.

Millään ei ole häntää, ja mustalta rotalta puuttuu nykyään toinen takajalkakin, koska leikkaussali-henkilökunta ei ole ehtinyt hankkimaan lisää amputoitavia hra Kirurgille.

"The voices told me to do that!"

Se sataa sittenkin...

...eikä edes vettä vaan lunta. Alan kohta toteuttaa tätä "auta kesää, syö lunta" -käytäntöä.

Sitä ennen tarjoamme teille kuitenkin väliaikaviihdettä :)


Laundry service?? from Tiia Inkinen on Vimeo.

Näin meillä siis pedataan sänky. Hugo on videossa vajaat puolivuotias, kovin piieeni siis vielä, mutta juttu on yhä ihan yhtä hauska sen mielestä :)

Jeee kevät tulee!!

Räystäät tippuu, meidän parvekkeelle melkein paistaa aurinko, ja tiet sulaa!

Ja Puppe-pienellä on huisin kova vauhti, siinä nyt ei ole mitään uutta... :)

Valtakunnassa kaikki hyvin :)

Onpas näköjään hetki, kun olen tänne mitään viimeksi laitellut.

Nyt niitä sitten saa, kuvia hienosta nuoresta Hugo-miehestä ;)

Hugo on nyt reippaat 9 kuukautta vanha, ja alkanut selkeästi miehistymään. Onhan se ihan pojankloppi vielä kuitenkin, mutta sitä kauankaivattua massaa on alkanut pikku hiljaa kertymään :)

Mutta on hän kaunis, eikö olekin!! :)

Kaikkia talventörröttäjiä on pakko järsiä, muuten ylinmääräisten syömiset on jääneet melkein kokonaan pois.

Ulkona pitää kuitenkin maistella pissalätäkköjä - tietenkin! - ja sisällä keittiönjakkaran satunnainen kaluaminen on vaihtunut eteisen maton hetkittäiseen tappamiseen.

Suosikki on yhä kuitenkin allekirjoittaneen sukkalaatikko; suosikki on ehdottomasti pitkät, vihreät karvasukat jotka sain joululahjaksi.

Sukkalaatikko on onneksi kaapinoven takana, sitä vaan ei kukaan yleensä muista laittaa kiinni.

 Huppe on yhä myös ihan huippu lenkittää, ja pysyy vapaanakin maisemissa ja tulee heti luokse ihan salamannopeasti, kun kutsuu. Tästä voitte vaikka katsoa ;)

 

...

Lenkiltäpalattessa kävi tosihyvä nakki, isännän bussi tuli pysäkille samaan aikaan kun oltiin kääntymässä kotipihaan. Ja mitäs sieltä isännän kassista putkahtikaan...?

 

 

 No luita, lihaisia luita tietenkin!

Vähäsen isompina paloina kuin normaalisti (omalta lihakauppiaalta oli päässyt loppumaan), mutta eipä Huppe näyttänyt valittavan.

Tyttöpentuvieraita talossa!!

Hugolla on parhaillaan käynnissä ensitreffit tulevan vaimokkeensa kanssa ;) Meillä on siis kyläilemässä Inka-tyttö eli Tuulenvartijan Ming Mi, 11-viikkoinen tipsutyttö joka kyllä pistää meidän runosieluisen perhospojan ojennukseen :D

 

 

 

 

 

Suppea luonto esittää:

VOI nyyh.

Paratiisissa on käärme.

Tai pikemminkin käärmeitä.

Pieniä, mustia.

No, ei kirjaimellisesti käärmeitä.

SOKERIMUURAHAISIA.

Jotka ei kelpaa enää Hugollekaan, koska ne ilmeisesti maistuu aika kitkerälle.

Ja niitä on siis paljon, ne tulee saunasta.

Ne menee keittiöön.

Ne tuli eilen.

Ja ne toivottavasti lähtee huomenna, myrkyt on jo tilattu.

TAISTOON!

Onnea!

 

Hugolla on tänään tuplasti syytä juhlaan : 

nimipäivä ja 8-kuukautissyntymäpäivä!

Mikä on tuo kummallinen valoilmiö?

 

Sehän on vanha ystävämme aurinko se :) Hugoa vähäsen häiköö, tai sitten muutevvaa pitää lepuutella silmäluomia.

Toim.huom. korvat ovat tainneet asettua, tollaset ne on siis normaalisti lepoasennossa ilman mitään kommervenkkejä.